I was listening to the ocean,
I saw a face in the sand
But when I picked it up,
then it vanished away from my hands..
Kuuma kahvi hyörysi, kun kaadoin sitä Nuuskamuikkus -mukiin. Lorautin tumman juoman sekaan tilkan maitoa, nostin muin käteeni ja puhalsin. Harhailin tunkkaisen yksiöni toiseen päähän ja istahdin ikkunalaudalle. Raotin violettia verhoa, ja katselin alas kadulle. Nuori pari kulki käsikädessä onnellisesti hymyillen. Lenkkeilijä juoksi koiransa kanssa kadun poikki. Vastakkaisen kerrostalon parvekkeella lihava mies tumppasi tupakkansa ja katosi huoneistonsa uumeniin. Hörppäsin kahviani.
Toisella kädellä etsin puhelimen kätösiini, ja napsautin Paperi T:n Malarian pelko -albumin soimaan spotifystä.
Me nähtiin viime vuonna Marienbadis, ei toimi iskuna baaris
oon koittanu
Beefheart o kuollu, must tuntuu ku ois voittanu
Oisin tullu sydän juosten jos oisit vaan soittanu
Nautin tästä. Paperi T. Parasta.
Siinä mä ikkunalaudalla mietiskelin, mitähän sitä tänään tekis. Tuijottelin vaan alas asfaltoitua katua ja mietin elämää. Tai oikeestaan, mä en miettiny mitään.
Muistaksä ku me joskus puhuttiin, et Göteborgiin muutetaan,
ihan muuten vaan.
Ja sit me mentiin käymää eikä tehty muut ku tapeltu,
ei ruotsalaista arkkitehtuuria kateltu
Silloin mä mietin et vois oikeesti lähtee. Vaikka Göteborgiin. Ihan sama, jonnekkin. Vois aloittaa uuden elämän. Hitto, taas mä mietin hirveen syvällisiä. Diippejä juttuja. Join kahvimukin tyhjäksi, vein Nuuskamuikkusen lepäämään tiskialtaaseen ja vilkaisin peiliin. Takkuiset hiukset, kulahtanut paita jota koristi illuminati -kolmio, revityt mustat farkut ja avaruusvanssit. No, kai mä voisin lähteä kauppaan. Nahkatakki niskaan ja menoks.
Kävin nopeasti Alepassa ostamassa vähän suklaata, tupakkaa, kahvipaketin ja nenäliinoja, En mä tiedä, miksi mä ostin nenäliinoja, mut siellä ne mun kangaskassin pohjalla roikkuu.
Kipitin nopeasti takaisin pikkukopperoni syvyyksiin, pois ihmisten ilmoilta. Kun pääsin takaisin kotiin, samsungini alkoi huutaa taskussani. Kuka vittu mulle soittais? Pine tietenkin.
Se on mun paras kaveri. Kysy, voitaisko nähä. En mä kehdannut pyytää sitä tänne, en ollut edes siivonnut. Ryntäsin parvekkeelle tupakalle ja mietiskelin. Taas. Aina mä vaan mietin. Tiiättekö te sen ärsyttävän laulun siinä lastenohjelmassa? Se Nalle Puh ja supernuuskijat. Se, sanotaanpa mieti, mieti, mieti, ongelma kun vaivaa, mieti, mieti, mieti! plääplää. Vissii mä sit vaa mietin ja mietin. En tykkää miettimistestä. Hyh.
Joo, taas tää mun kirjottaminen lähti lapasesta. Mut Pine pakotti mut sen kanssa Puistolaan, joten mä menin. Puistolassa ei oo mitään. Se on ihan kamala paikka. Mutta siellä sen raukan poikaystävä asu, ja sen kämpille mä menin. Hengasin siellä koko illan, kunnes yömyöhään möngin takaisin yksiööni.
Oli mulla kai ihan kiva päivä.
- Vanxx.
Kuuma kahvi hyörysi, kun kaadoin sitä Nuuskamuikkus -mukiin. Lorautin tumman juoman sekaan tilkan maitoa, nostin muin käteeni ja puhalsin. Harhailin tunkkaisen yksiöni toiseen päähän ja istahdin ikkunalaudalle. Raotin violettia verhoa, ja katselin alas kadulle. Nuori pari kulki käsikädessä onnellisesti hymyillen. Lenkkeilijä juoksi koiransa kanssa kadun poikki. Vastakkaisen kerrostalon parvekkeella lihava mies tumppasi tupakkansa ja katosi huoneistonsa uumeniin. Hörppäsin kahviani.
Toisella kädellä etsin puhelimen kätösiini, ja napsautin Paperi T:n Malarian pelko -albumin soimaan spotifystä.
Me nähtiin viime vuonna Marienbadis, ei toimi iskuna baaris
oon koittanu
Beefheart o kuollu, must tuntuu ku ois voittanu
Oisin tullu sydän juosten jos oisit vaan soittanu
Nautin tästä. Paperi T. Parasta.
Siinä mä ikkunalaudalla mietiskelin, mitähän sitä tänään tekis. Tuijottelin vaan alas asfaltoitua katua ja mietin elämää. Tai oikeestaan, mä en miettiny mitään.
Muistaksä ku me joskus puhuttiin, et Göteborgiin muutetaan,
ihan muuten vaan.
Ja sit me mentiin käymää eikä tehty muut ku tapeltu,
ei ruotsalaista arkkitehtuuria kateltu
Silloin mä mietin et vois oikeesti lähtee. Vaikka Göteborgiin. Ihan sama, jonnekkin. Vois aloittaa uuden elämän. Hitto, taas mä mietin hirveen syvällisiä. Diippejä juttuja. Join kahvimukin tyhjäksi, vein Nuuskamuikkusen lepäämään tiskialtaaseen ja vilkaisin peiliin. Takkuiset hiukset, kulahtanut paita jota koristi illuminati -kolmio, revityt mustat farkut ja avaruusvanssit. No, kai mä voisin lähteä kauppaan. Nahkatakki niskaan ja menoks.
Kävin nopeasti Alepassa ostamassa vähän suklaata, tupakkaa, kahvipaketin ja nenäliinoja, En mä tiedä, miksi mä ostin nenäliinoja, mut siellä ne mun kangaskassin pohjalla roikkuu.
Kipitin nopeasti takaisin pikkukopperoni syvyyksiin, pois ihmisten ilmoilta. Kun pääsin takaisin kotiin, samsungini alkoi huutaa taskussani. Kuka vittu mulle soittais? Pine tietenkin.
Se on mun paras kaveri. Kysy, voitaisko nähä. En mä kehdannut pyytää sitä tänne, en ollut edes siivonnut. Ryntäsin parvekkeelle tupakalle ja mietiskelin. Taas. Aina mä vaan mietin. Tiiättekö te sen ärsyttävän laulun siinä lastenohjelmassa? Se Nalle Puh ja supernuuskijat. Se, sanotaanpa mieti, mieti, mieti, ongelma kun vaivaa, mieti, mieti, mieti! plääplää. Vissii mä sit vaa mietin ja mietin. En tykkää miettimistestä. Hyh.
Joo, taas tää mun kirjottaminen lähti lapasesta. Mut Pine pakotti mut sen kanssa Puistolaan, joten mä menin. Puistolassa ei oo mitään. Se on ihan kamala paikka. Mutta siellä sen raukan poikaystävä asu, ja sen kämpille mä menin. Hengasin siellä koko illan, kunnes yömyöhään möngin takaisin yksiööni.
Oli mulla kai ihan kiva päivä.
- Vanxx.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti