Hiljempaa kuin hiljaa kyynel putoaa
se on kuin sadepisara, et huomaa eroa
Hiljempaa kuin hiljaa pienen pyynnön kuiskaan,
turvakseni tänne jää
mä pelkään pimeää.
Kävelin pitkin Helsingin katuja, nuoret norkoilivat steissillä ja Kampissa iPhone kutoset käsissään, valkoiset peplumit heiluen, yläastelaiset vetivät tupakkaa poskeen kadun kulmalla, köyhät kerjäläiset istuivat liikennekylttejä vasten rikkinäinen keruukuppi kädessään. Kamalaa katsottavaa.
Narinkkatorilta haettiin kokista.
Autoilijat tööttäilivät kärsimättömästi toisilleen, kun niitä vitutti rankan työpäivän jälkeen ja ne halus kotiin kuuntelemaan vaimon ja lapsien huutamista.
Mä syvennyin taas ajattelemaan niitä kuuluisia nälkää näkeviä Afrikan lapsia, joista äidit aina toitottavat lapsilleen jos tämä ei halua syödä lautastaan tyhjäksi. ''Tuolla Afrikassa lapset näkevät nälkää ja sinä et syö sitä mitä sinulle annetaan'' Miten se niitä nälkää näkeviä auttaa että pentusi syö ruokansa? Mietin niitä, jotka saavat tälläkin hetkellä turpiinsa kadulla tai vaikka kotonaan.
Jotka murhataan raa'asti syyttä. Tai vaikka uskontonsa takia. Niitä viattomia tyttöjä, miksei miehiäkin, jotka raiskataan. Pahoinpidellään. Satutetaan vitusti. Henkisesti ja fyysisesti. Kiusataan, syrjitään, tönitään esim. koulussa. Ja mä haluasin pelastaa kaikki. Miten?
Kun en voi pelastaa edes itseäni.
turvakseni tänne jää
mä pelkään pimeää.
Kävelin pitkin Helsingin katuja, nuoret norkoilivat steissillä ja Kampissa iPhone kutoset käsissään, valkoiset peplumit heiluen, yläastelaiset vetivät tupakkaa poskeen kadun kulmalla, köyhät kerjäläiset istuivat liikennekylttejä vasten rikkinäinen keruukuppi kädessään. Kamalaa katsottavaa.
Narinkkatorilta haettiin kokista.
Autoilijat tööttäilivät kärsimättömästi toisilleen, kun niitä vitutti rankan työpäivän jälkeen ja ne halus kotiin kuuntelemaan vaimon ja lapsien huutamista.
Mä syvennyin taas ajattelemaan niitä kuuluisia nälkää näkeviä Afrikan lapsia, joista äidit aina toitottavat lapsilleen jos tämä ei halua syödä lautastaan tyhjäksi. ''Tuolla Afrikassa lapset näkevät nälkää ja sinä et syö sitä mitä sinulle annetaan'' Miten se niitä nälkää näkeviä auttaa että pentusi syö ruokansa? Mietin niitä, jotka saavat tälläkin hetkellä turpiinsa kadulla tai vaikka kotonaan.
Jotka murhataan raa'asti syyttä. Tai vaikka uskontonsa takia. Niitä viattomia tyttöjä, miksei miehiäkin, jotka raiskataan. Pahoinpidellään. Satutetaan vitusti. Henkisesti ja fyysisesti. Kiusataan, syrjitään, tönitään esim. koulussa. Ja mä haluasin pelastaa kaikki. Miten?
Kun en voi pelastaa edes itseäni.
Laulun sanat ylhäällä on youtubesta EzzieJuliet96:n kanavalla olevasta kappaleesta Onnenhiutaleet.
- Vanxx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti